mä vaan kirjottelen tääl, et mulla on paska fiilis ja ettei jaksa, mut ketään ei oikeesti tiedä, et miks.
muutamalle ihmiselle oon uskaltanu myöntää, mut miksen osaa puhua siitä avoimesti ? kaikki tulee kuitenki myöhemmin sen huomaamaan...
oon sisältä ihan tyhjä. en osaa ajatella mitään. ainut mitä oikeesti tunnen, on valtava ahdistus.
hymy on nykyään melkein väkinäistä. en osaa enää päästää ihmisiä lähelleni sillai ko ennen. porukka luulee, et mul menee hiton hyvin, mut oikeesti oon sisältä niin rikki, ko olla voi ja väsyny kaikkeen.
miks tää on niin vaikeeta ?
tunnustin yhden todella aran asian henkilölle, jota se koskee, mut nyt musta tuntuu, et pilaan koko jutun, koska en osaa päästää sitä ihmistä lähelleni. mun sisäinen muuri on niin korkee. oon tullu niin usein petetyks ja pettäny itekki toisen.
toivon vaan, et kaikki muuttuis hyväks ja aurinko paistais tähänki risukasaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti